ohje: bumble bee -socks, omasta päästälanka: Sadness Sisu, keltainen ja musta
menekki: melkein kaikki 2 kerää
puikot: 2½ mm ja 3 mm
Olen pohtinut kahtakin eri asiaa viime aikoina. Ensimmäinen on se, että bloggaamiseni on vähäntynyt (mikä saattaa joistakin henkilöistä olla hyvä asia). Syytä en sille osaa sanoa, ehkä neulomistahti on hidastunut, eikä ole ollut muuta kirjoitettavaa. Kyllä mä koneella istun paljonkin, mutta tulee tehtyä niin paljon muita juttuja, eihän mulla mitään elämää ole =)
Toinen asia on, että "lempivärini" tuntuvat vaihtuneen, eihän turkoosi mihinkään ole kadonnut, mutta kartalle on tullut violetti. En epäile, etteikö se minulle sopisi, mutta. Pitääkö ihmisen olla uskollinen väreilleen? Ei kai tai toivottavasti ei.
Niin ja tuunailin mä lauantaina yhden kauluspaidankin uuteen uskoon tai käytettävään muotoon. Ja taisin mä ihan vahingossa hankkia lisää puikkoja, virkkuukoukkuja ja lankaa... Tänään oli kyllä ihanan keväinen päivä, mukavaa :)
Noista väreistä sen verran, että ihmiskuntahan on aina käyttänyt värejä tiettyihin tarkoituksiin. Jokainen väri vaikuttaa meihin tietyllä tavalla. Turkoosi herättää ihan erilaisia tunnetiloja kuin esim. punainen. Siksi mielestäni on luonnollista, että ihminen vaihtaa värejään elämäntilanteiden ja olotilojensa mukaan.
VastaaPoistaItse ajattelen, että ihminen voi väreistä etsiä itselleen vahvistusta, alakuloinen voisi sonnustautua oranssiin ja keltaiseen, rauhaton pukea ylleen vihreää jne. Usein voi kyllä käydä niin, että synkissä aatoksissa muhiva pukeutuu vaistomaisesti mustaan ja harmaaseen, toisin sanoen että väreillä vahvistetaan omaa olotilaa sen sijaan että yritettäisiin tasapainottaa sitä. Mutta siis enivei, mielestäni on hyvä kun lempivärit vaihtuvat, se on jotenkin dynaamista, elämän merkki:-)
Pirteät ampparit! Olisin kyllä halunnut nähdä millainen koristevisiosi oli... Tiedän miten ärsyttävää on, kun on näkemys, mutta sitä ei saa toteutettua.
VastaaPoistaAurinkoista päivää!!
P.S. En meinaa saada kommenttia jätettyä, joten jos tämä on nyt sitten sataan kertaan sivullasi, niin sorry...
Tervehdys! Töihinhän se mun aavistukseni liittyy:)
VastaaPoistaVillit sukat! Mulla on sata keskeneräistä työtä, ekat rapusukatkin vielä kesken... herätin viikonlopun messuilla hilpeyttä kun neuloin sukkaa kaiken vapaa-ajan, lähdin sitten välillä kiertelemään muiden osastoja neuletyö vyölaukussa...eipä se siellä kauaa ollutkaan pysynyt ja roikkui hyvän matkaa lattialla perässä kulkien, hyvännäköinen oli sukka sen matkan jälkeen! Tekevälle sattuu...
Kivat ja reippaat sukat!
VastaaPoistaJa lempivärien vaihtuminen on jännä prosessi, kun yhtäkkiä huomaa pitävänsä ihan uusista väreistä. Itselläni huomaan sen jollain tavoin liittyvän muutoksiin. Nyt on nousemassa vihreä, keltainen ja sininen, vanhan puna-liila-musta-ruskeakauden rinnalle.
Kirsti: taidan siis olla elävien kirjoissa :) välillä vaikea uskoa sitä!
VastaaPoistaSanna: voin joskus esitellä ne, ei ollut kommenttisi kuin kerran.
Tiina: kuullostaa tutulta sun käytös, en tunnusta, että harrastan itse moista =)
Limeadine: kiitos, ihanaa, että muillakin vaihtuvat värit..